suomeksiin EnglishПо-русски

Kymijoki

 

Kymijoki on melko erämainen joki. Erityisesti etappi Susikoskelta Pernooseen ja Hirvivuolteelle on hyvinkin luonnonmukainen. Meloja havainnoi hyvinkin suurella todennäköisyydellä tällä reitillä lukuisia harvinaisia lintulajeja. Yksi varmimmista kohteista on harmaahaikara, joka pesii alueella runsaslukuisena. Myös isoja haukkoja on alueella runsaasti. Kyseisen reitin varrelle jää myös Valkmusan kansalllispuisto, joka on tyyppiesimerkki Kaakkois-Suomalaisesta suokohteesta.  Valkmusan tunnetuin asukki on kalasääksi, jonka saattaa bongata reitin varrella.

Kymijoki kuuluu suurelta osin Natura 2000 alueeseen. Lisäksi Kymijoen suuret vapaat kosket on suojeltu koskiensuojelulailla. Kymijoen vesistön valuma- eli sadealue on 37 107 neliökilometriä eli 11 prosenttia koko Suomen pinta-alasta ja sen järvisyysprosentti on 19,7 prosenttia. Kymijoki on virtaamiltaan Suomen neljänneksi suurin joki ja sen keskivirtaama on 291 m3/s. Joki jakautuu kahtia Kultaankoskien alapuolella, jossa Kymijoen päähaara erkanee Itäiseksi Pernoonhaaraksi ja läntiseksi Hirvikoskenhaaraksi. Molemmat päähaarat jakautuvat vielä ennen merta pienemmiksi jokisuuhaaroiksi. Yhteensä Kymijoki laskee mereen viitenä jokihaarana.

   

 

Kymijoen jokihaarat

  • Hirvikoskenhaara
  • Pernoonhaara
  • korkeakoskenhaara
  • Langinkoskenhaara
  • Ahvenkoskenhaara
  • Pyhtäänhaara

 

 

 

 

 

 

 

Kymijoen vapaat kosket

  • Susikoski
  • Piirteenkoski
  • Tiirankari
  • Ahvionkosket
  • Kultaankosket
  • Laajakoski
  • Siikakoski
  • Kokonkoski
  • Hinttulankoski
  • Kyminkartanonkoski
  • Rautatienkoski
  • Hovinkoski
  • Tattarinkoski
  • Langinkoski
  • Hirvikoski
  • Hattarinkoski
  • Hellinkoski

Kymijoen voimalaitokset tai padot

  • Ankkapurha
  • Hirvivuolle
  • Korkeakoski
  • Koivukoski
  • Paaskoski
  • Klåsarö
  • Ediskoski
  • Struka
  • Paaskoski
  • Strömfors
  • Ahvenkoski